Nuorten käyttäytyminen on kuitenkin sidoksissa ikäluokan muuhun käyttäytymiseen eikä siihen voida vaikuttaa yksinomaan liikenne- turvallisuustyön keinoin. Esimerkiksi alkoholi on mukana kahdessa kolmasosassa nuorille sattuvista kuolonkolareista.

Usein on tuloksellisempaa vaikuttaa päättäjiin

Asenteita on helpompi luoda kuin muuttaa. Siksi myönteisten liikenneasenteiden kehittymisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota normaaliin liikennekasvatukseen, ja -valistukseen.

Kampanjoillakin voidaan vaikuttaa, jos niitä on mahdollista toteuttaa riittävän kauan ja niihin kytketään samanai- kaisesti muita vaikuttavia toimenpiteitä kuten lainsäädäntöä ja valvontaa.

Tienkäyttäjien asenteiden muuttamisen sijasta on usein tuloksellisempaa vai- kuttaa turvallisuuteen vaikuttavista ratkaisuista päättäjiin.  

Liikennekasvatuksen määrä ja taso kouluissa vaihtelee

Järjestelmällisen liikennekasvatuksen ongelmana on se, että opettajien perus- koulutukseen ei liity valmentautumista liikennekasvatuksen antamiseen.

Opetuksen määrä vaihtelee kouluittain huomattavasti, ja taso on riippuvainen opettajien henkilökohtaisesta kiinnos- tuksesta liikennettä ja liikennekas- vatusta kohtaan. Toisen asteen koulutukseen liittyvissä opetussuunni- telmissa liikennekasvatuksella ei ole yhtä selkeää asemaa kuin perus- opetuksen opetussuunnitelman perusteissa,

vaikka juuri nuorille sattuu ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten henkilövahinkoja liikenteessä.

Kunnissa kiinnostus turvallisuus- kysymyksiin vähäistä

Kuntatason liikenneturvallisuustyössä on tapahtunut vuosien varrella vähän aktivoitumista. Ongelmana siellä on kunnallispoliitikkojen vähäinen kiinnostus turvallisuuskysymyksiin ja ne nähdään lähinnä teknisen toimen vastuulla olevina asioina. Vaikka valtaosassa Suomen kunnista on tehty liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma, useimmat niistä ovat jääneet kuitenkin käytännössä toteuttamatta.

<< takaisin