Miten oppaaseen suhtauduttiin  Siihen suhtauduttiin varsin myönteisesti. Enemmistö löysi siitä itselleen hyödyllistä tietoa, ja sitä kiiteltiin asiallisuudesta ja selkeydestä. Se sai useimmat kyselyyn vastanneet arvioimaan omaa ajamistaan. Neljännes vastaa-jista ei kuitenkaan ollut saanut tai lukenut opasta lainkaan. Tutkija arvioi, ettei sillä ollut merkittävää vaikutusta iäkkäiden autoiluun, vaikka he kokivat sen itselleen tarpeelliseksi.

Ruotsinkieliset naiset uusivat korttinsa suomenkielisiä useammin

Ajokorttirekisteristä kerätyt tie-dot paljastivat uuden ja yllättävän tiedon: ruotsinkieliset naiset uusivat korttinsa suomenkielisiä enemmän. 

Manner-Suomessa asuvista ruotsin-kielisistä 70 - 74 -vuotiaista naisista ajokorttinsa uusii keskimäärin 80 %  ja suomenkielisistä kymmenen prosenttia vähemmän eli 70 %.  Ajokortillisista miehistä 90 % on uusinut korttinsa. 

Äidinkielen ja sukupuolen lisäksi kortin uusimiseen vaikuttivat aiempi ajokorttiluokka ja taajama-aste.

Asuma-alueella vaikutusta uusimiseen

Kaupungissa asuvat naiset uusivat ajokorttinsa harvemmin kuin haja-asutusalueella asuvat (65 % ja 78 %). Entiset ammattikortin haltijat uusivat ajokorttinsa useammin kuin muut. Miesten keskuudessa kaikkien tekijöiden vaikutus oli vähäisempi kuin naisilla.q

Aulikki Schrey

Lähde:
Lassi Liikkanen: Iäkkäiden ajokorttipäätösten taustoja. Liikenneturvan tutkimuksia 121/2007. 

<< takaisin