SEMINAARIN AVAUS

Liikennepoliittinen selonteko

Vuosi sitten näihin aikoihin Suomeen saatiin uusi hallitus ja hallitusohjelma. Tieliikenteen turvallisuutta koskevia linjauksia ei juuri hallitusohjelmasta löytynyt. Turvallisuusasiat haluttiin keskittää liikennepoliittiseen selontekoon ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Nyt selonteko on annettu. Siellä on otsikko Liikenneturvallisuus keskiöön. Leif Beilinson esittelee kohta selonteon.  Myönteistä on se, että nyt rahat ja toimenpiteet ovat yhtä aikaa päätettävänä. Jatkossa hallituksen toimikaudet tulevat jaksottamaan liikenneturvallisuustyötä, mikä tarkoittaa mm. sitä, että uutta liikenneturvallisuussuunnitelmaa on ryhdyttävä pikaisesti työstämään.

Sen verran tässä yhteydessä voi periaatepäätöksen sisällöstä paljastaa, että tärkeimpiin toimiin sisältyvät uuden teknologian tehokas hyödyntäminen ja kuljettajaopetuksen kehittäminen. Ajoneuvotelematiikan turvallisuusvaikutuksista meille kertoo iltapäivällä Pirkko Rämä ja palautteen merkityksestä kuljettajataitojen oppimisessa Esko Keskinen.

Turvallisuustilanne ja tavoite

Ennakkotieto viime vuoden liikennekuolemista on päivittynyt lukuun 378. Se kertoo siitä, että vuosi 2006, jolloin kuolemia oli 336 ja edettiin tavoitteen mukaisesti, jäi poikkeusvuodeksi. On palattu vuoden 2005 tasolle. On kuitenkin pantava merkille, että jo viisi vuotta peräkkäin liikennekuolemien määrä on jäänyt alle 400. Hyvä turvallisuuskehitys sen sijaan jatkuu kevyessä liikenteessä. Pyöräilykuolemia oli viime vuonna 20, mikä on vain puolet vuosituhannen alun tasosta. Autonkuljettajien riskissä ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia. Iäkkäiden riski ei ole kasvanut, vaikka liikenteessämme on yhä enemmän entistä vanhempia kuljettajia. Turvallisuus on hitaasti parantunut. Asetetusta tavoitteesta ollaan kuitenkin perässä noin sadan liikennekuoleman verran. Aika käy vähiin tavoitteen saavuttamisessa.

Ruotsalaisilla tavoitteen saavuttamisajankohta oli vuoden 2007 lopussa.  Liikennekuolemia olisi saanut olla enintään 270. Ruotsalaiset jäivät tavoitteesta noin 200 vuotuisen liikennekuoleman verran.  Nyt haetaan syitä epäonnistumiseen. Tärkeänä syynä on tuotu esiin talouden noususuhdanne. Jos suhdannekehitys olisi ollut samanlaista kuin tavoitteita asetettaessa 1996, oltaisiin jo paljon lähempänä tavoitteita. Nyt kuolemat ovat vähentyneet lähtötasosta vain kahdellakymmenellä.  Taloussuhdanteet vaikeuttivat ruotsalaisten tavoitteen saavuttamista jo edellisellä suunnitelmakaudella. Suomalaiset asettivat tavoitteet laman alkaessa, ja tavoitteet saavutettiin. Ruotsalaiset sen sijaan asettivat tavoitteensa laman päätyttyä ja jäivät kauas tavoitteista.

Ruotsalaiset ovat tilanneet Norjasta TOI:ltä arvioita uudesta tavoitteesta ja sen toteutumismahdollisuudesta. Se tavoite, jonka toteutumista TOI arvioi, on enintään 230 liikennekuolemaa vuonna 2020. Tutkija Sorensen näkee, että tavoite on realistinen, jos päästään eteenpäin seitsemässä asiassa: liikenneraittiudessa, pyöräilykypärän ja turvavyön käytössä, ajonopeuksissa, turvallisissa ajoneuvoissa sekä katujen- ja maanteiden turvallisuustoimissa. 

Ruotsalaisten oman selvityksen mukaan mahdollisuus tavoitteen saavuttamiselle menetettiin jo vuonna 2002. Vägverket odotti liian kauan ennen kuin sovittuja toimenpiteitä vietiin eteenpäin. Nyt kaivataan mitattavampia tavoitteita. Toisaalta pelätään myös sitä,että nyt unohdetaan se liikenneturvallisuustyö, jota ei ole helppo mitata. Vägverketistä todetaan, että vaikka riski kuolla liikenteessä on kansainvälisesti vertailtuna alhaisin Ruotsissa, toivomuksena olisi ranskalaisten valvontasysteemi, hollantilaisten tie- ja katuverkko ja australialaisten turvavyönkäyttö. Näin turvallisuus olisi aivan toisella tasolla kuin nyt.

Harri Peltola esittelee, miten meidän turvallisuussuunnitelmamme on toteutunut ja miltä tavoitteen saavuttaminen meillä näyttää.