Kirjaesittelyjä

 Drugs, driving and traffic safety
(J.C. Verster, S.R. Pandi-Perumal, J.G. Ramaekers, J.J. de Gier (Eds.), Birkhäuser, 2009, 559 s.)

Drugs, driving and traffic safety –kirja on kattava yleisesitys erilaisten sairauksien ja niiden hoitoon käytettävien lääkkeiden vaikutuksista ajokykyyn. Kirjassa käsitellään mm. seuraavia sairauksia: uniapnea, masennus, ADHD, Parkinsonin tauti, MS-tauti, äkillinen ja krooninen kipu, allerginen nuha ja diabetes. Lisäksi esitellään myös väsymyksen, vuorotyön, alkoholin sekä huumeiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Monet maat ovat saavuttaneet merkittäviä parannuksia liikenneturvallisuudessaan vuosien varrella. Ne ovat nyt tilanteessa, missä on vaikea ylläpitää samanlaista kehitystä. Eri maiden välillä on kuitenkin suuria eroja liikenneturvallisuudessa ja joissakin maissa turvallisuustilanne on viime vuosina jopa huonontunut. Valtiot ovat asettaneet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kunnianhimoisia liikenneturvallisuustavoitteita, mutta pystyvätkö ne saavuttamaan tavoitteensa perinteisellä liikenneturvallisuustyöllä? Towards zero -raportti tarkastelee sitä, miten liikenneturvallisuustavoitteita on yritetty saavuttaa OECD:n ja ITF:n jäsenmaissa. Raportissa kerrotaan, millä perusteilla haastavat tavoitteet kannattaa asettaa ja miten ne parhaiten saavutetaan.

Raportti on tulos kolmen vuoden yhteistyöstä, johon osallistui turvallisuusasiantuntijoita 22 eri maasta sekä Maailmanpankista, Maailman terveysjärjestöstä ja Kansainvälisestä autoliitosta. Raportin on julkaissut International Transport Forum, joka perustettiin vuonna 2007 Euroopan liikenneministerikonferenssin seuraajaksi. Liikennefoorumissa on 51 jäsenmaata ja se toimii OECD:n liitännäisorganisaatioina.

Raportin tiivistelmä on Internetissä.

Miksi me ajamme kolareita? Ja miksi useimmiten kuitenkin selviämme liikenteessä ilman vahinkoja? Graham Hole pyrkii selvittämään asiaa kirjassaan psykologian näkökulmasta. Hole käsittelee erityisesti havaitsemiseen ja näkemiseen liittyviä asioita. Muita kirjan aiheita ovat mm. matkapuhelimen käyttö ajon aikana sekä päihteiden, iän, väsymyksen ja ajokokemuksen vaikutukset ajamiseen ja liikenneturvallisuuteen. Myös teknologisen kehityksen mahdollisuudet ja haasteet ovat kirjassa esillä.

Human factors in traffic safety –kirja pyrkii kokoamaan yhteen kaikki ne inhimilliset tekijät, jotka vaikuttavat ajamiseen ja liikenneturvallisuuteen. Kirja käsittelee kuljettajaan ja hänen käyttäytymiseensä liittyviä tekijöitä, ajoneuvoon ja liikenneympäristöön liittyviä tekijöitä sekä liikenneonnettomuuksien tutkintaa.

Human factors in traffic safety –kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2002. Tätä toista painosta varten kirjan sisältö on tarkistettu ja se sisältää lisäksi kaksi uutta lukua liittyen kuljettajakoulutukseen ja ajamista häiritseviin tekijöihin.

Kirjan sisällysluettelo.

David Shinar on koonnut kirjaansa ne liikenneturvallisuustutkimuksen keskeiset tulokset, jotka liittyvät autoilijoiden, moottoripyöräilijöiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käyttäytymiseen liikenteessä. Esillä ovat mm. väsymyksen, aggressiivisuuden, iän, näkemisen sekä alkoholin ja muiden päihteiden vaikutukset liikennekäyttäytymiseen ja onnettomuuksiin. Kirjan viimeinen osa käsittelee onnettomuuksien syitä sekä erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla onnettomuuksia voidaan ehkäistä. Kirjan lukijakunnaksi Shinar on ajatellut sellaiset käyttäytymistieteiden ja tekniikan opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita liikenneturvallisuudesta sekä alan asiantuntijat ja päätöksentekijät.

David Shinar on ansioitunut liikenneturvallisuuden asiantuntija. Hän on julkaisut yli 150 tieteellistä artikkelia ja raporttia liikenneturvallisuuden alalta, mm. kirjan Psychology on the road: the human factor in traffic safety (1978). Hän on toiminut alan johtavien lehtien toimituskunnissa sekä erilaisissa komiteoissa Yhdysvalloissa ja Israelissa. Shinar toimii tällä hetkellä professorina Ben Gurion -yliopistossa Israelissa.

Körglädje - om fart och bilar i transportsystemet on Krister Spolanderin kirjoittama kirja ajonopeudesta. Hän käsittelee ajonopeuden suhdetta sekä liikenneturvallisuuteen että ympäristökysymyksiin. Miksi ajonopeuksia ei haluta rajoittaa enempää, vaikka alempien nopeuksien positiiviset vaikutukset tiedetään? Onko se ”ajamisen ilo”, körglädje, jota ei haluta menettää?

Kirjan julkaisemista ovat tukeneet Nationalföreningenför trafiksäkerhetens främjande, Naturvårdsverket ja Verket för Innovationssystem INNOVA.